Vaahteran lehdellä

Vaahteran lehdellä

lauantai 18. lokakuuta 2014

Rastaskatras lennossa ja minulleko ne nauraa

Tänään olen viettänyt rauhallista ja hiljaista päivää. Hyvin nukutun yön jälkeen join aamukahvia pitkään ja odottelin kissaa kotiin. Ensimmäinen ovenavaus sai puiden latvat humahtamaan. Sadat rastaat pyrähtivät pihlajien latvustoista pelästyen oven avaajaa. Mutta saman tien ne palasivat ahmimaan marjoja nokkiinsa. Puissa soi tuttu räkättirastaan räksätys, kuin keväällä.



Onhan noita pihlajanmarjojakin vielä, mutta silti haluaisin, että niitä jäisi tilhillekin. Rastaat näyttävät pyörivän vain meidän pihallamme, vaikka pihlajia olisi muuallakin. 

Vielä ei ole lintujen ruokinnan aika, mutta pelastin hieman pihlajanmarjoja ja somistelin niillä lintulautapylvään. Auringonkukkien siemenpohjat laitoin vielä paremmin tarjolle. Kelpaakohan ne muille, kuin harakoille.




 Viime syksynä harakat ehtivät nokkia auringonkukkien siemenet korkeista kukkavarsista. Lintulaudalla harakat öykkäröivät ja nokkivat puihin ripustetut talipallot ja läskipalat.
Jos jotain poistaisin pihastani, se olisi nuo röyhkeät harakat. Nokkivat ja nauravat milloin missäkin. Siilejäkään en voi ruokkia kesäisin, kun niille tarkoitettu ruoka katoaisi noiden pitkäpyrstöjen kupuihin. Kissasta ei harakoitten torjunnassa ole mitään hyötyä. Suurikokoisina ja kovanokkaisina ne ovat onnistuneet pelästyttämään vanhan kissan, niin, ettei se enää halua niitä enää väijyäkään. 
Vaikka olenkin lintujen suuri ystävä, harakoita en oikein tahdo sietää. Kumpa voisin siirtää ne muualle pihaltamme. Saisi pikkulinnut pesimärauhan ja pihalla liikkujalle ei enää niin naurettaisi. Pääsisi puutarhurinkin itsetunto kohoamaan, kun ei tarvitsisi miettiä, että minulleko ne nauraa.

Sää on ollut todella kylmä ja ulkona puuhaillessani tuli hieman lumista sadetta. Kaino kuohu on saanut reunoilleen ohuen riitekerroksen. Vasta kunnon talvi saa sen jäätymään kokonaan, sen verran siinä kiuitenkin on virtausta. Viime talvena se ei tainnut jäätyä juuri ollenkaan. 


Toivottavasti tuleva talvi on oikea kunnon talvi, vaikka pakkasta ei niin tarvitsisi ollakaan. Lunta saisi sataa niin, että maa olisi valkoinen talven ajan. Vielä en kuitenkaan toivo talven alkavan. Antaa syksyn ensin kulkea tiensä loppuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, kun vierailit blogissa. Iloitsen kaikista asiallisista kommenteista.