Rientävät kesäpäivät

Ajan pyörä pyörii. Viikot kiitävät ohi. Kesän keskipiste on jo takana, mutta ihana lämpö hellii vieläkin ja luonto valmistautuu sadonkorjuuaikaan. Kuinka toivoisinkaan ajan pysähtyvän ja lämpimien päivien jatkuvan. Luonto kulkee kuitenkin omaa rataansa vuodesta toiseen. Ne onnelliset, jotka lomailevat voivat nauttia kiireettä päivien lämmöstä, mutta me työssäkäyvät ahmimme kesän lämpöä iltaisin, yrittäen samalla tehdä pihan välttämättömät työt.

Kesän poutapilvet vaihtuvat äkkiä ukkoskuuroiksi. Silloin pihatöistä saa lepotauon, mutta sade tuo kuitenkin helpotusta kastelupuuhiin.

Joskus täytyy lähteä kotoa pois, jotta voi pitää kunnolla vapaapäivän. Tänään pistäydyttiin Oulussa. Kesään kuuluu kahvit torilla. Usein ehdimme kesän aikana käydä monien kaupunkien toreilla kahvilla, mutta tänä kesänä olemme vasta ehtineet käydä yksillä torikahveilla. Onneksi aurinko paistoi siellä ja jäätelö maistui hyvältä. Harmi, että emme voineet tehdä ostoksia torilla, sillä marjat ja vihannekset olisvat pilaantuneet kuuman automatkan ja muun shoppailun aikana.

Toria vartioi leppoisa toripolliisi. Hänen kasvonsa jäivät hieman lipan varjoon.

Tori pysyy rauhallisena polliisin valvovan silmän alla.

Onneksi viikon työputken jälkeen häämöttää yksi lomaviikko. Toivoisinko, että tuleva viikko kuluu hitaasti ja loma on koko ajan edessä, vai toivoisinko, että viikko hurahtaisi ohi ja loma olisi jo käsillä. No aika kuluu kuitenkin, siihen en voi vaikuttaa. Mutta vielä on kesää jäljellä.